Commodore-harrastajan tuskaa litteiden paneelien maailmassa

80-luvun Commodore-laitteiden harrastajana nykyaikaisten näyttöjen yhteensopimattomuus Commodorejen kuvasignaalien kanssa on tullut kiusallisen tutuksi. Varsinkin C-64:n kanssa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että jos kuvan saa tulemaan S-videopiuhalla, se joko nykii tai on kelvottoman huonolaatuinen. Viimeistään liikkuva kuva paljastaa karusti, että televisio skannaa kuvaa lomitettuna, vaikka C-64:ltä saadaan progressiivinen signaali. Uusimman sukupolven TV-laitteista S-videoliitännät puuttuvat lähes kokonaan, sillä teknologia matkaa hitaasti mutta varmasti pelkästään digitaalisten signaalien aikaan.

Lukuisia erilaisia litteitä näyttöjä kokeiltuani ei ratkaisua ongelmaan tuntunut olevan ollenkaan. Kerta toisensa jälkeen sain pettyä: kuva joko nyki tai sen laatu muuten oli lähes kelvotonta verrokkina toimineeseen CRT-televisioon nähden. Olin jo lukenut internetistä aiemmin japanilaisesta ihmelaitteesta, joka pureskelee melkein mitä vain analogista signaalia ja tuottaa kuvan näytölle VGA-signaalilla. Näiden laitteiden ongelma on kuitenkin japanilaisten käyttämä 60 hertsin virkistystaajuus. Jokainen VGA-monitori kyllä osaa näyttää sen ongelmitta, mutta 50 Hz signaalia kelpuuttavan näytön löytäminen on kuin etsisi makeaa suolapurkista.

Kun käyttämäni CRT-monitori hajosi, asiaan oli pakko paneutua uudestaan aiempaa päättäväisemmin. Haeskelemalla löytyä tietoa HDMI:tä tuottavasta japanilaisesta Micomsoftin valmistamasta XRGB-Mini Framemeister -laitteesta, jossa on tuki RGB-, komponentti-, komposiitti- ja S-videoliitännöille. Laitetta oli testailtu eurooppalaisten toimesta lähinnä NTSC-konsolien kanssa, joten varmuus toimivuudesta C-64:n kanssa jäi epämääräiseksi. Foorumeita ja arvosteluita lukemalla kuitenkin selvisi, että laitteeseen on tullut myös PAL tuki firmware-päivitysten myötä. Niinpä päätin tilata laitteen testiin.

Laite oli käytännössä pakko tilata suoraan Japanista, sillä eurooppalaista jälleenmyyjää ei löytynyt. Foorumeilta löytyi suositeltu ostospaikka englanninkieliseen japanilaiseen verkkokauppaan, josta tilaus onnistui näppärästi PayPal-maksulla. Viikkoa myöhemmin nettitullauksen jälkeen laite oli hyppysissäni ja valmiina testeihin. Olin jo aiemmin selvittänyt millaisen muuntajan ja virtaliittimen laite vaatii, sillä mukana tuleva japanilainen virtalähde ei käy Suomen sähköverkkoon ilman virtamuunninta. Paketissa tuli myös mukana japanilainen RGB21-adapteri, jossa on sama liitin kuin täkäläisessä SCART-liittimessä. Siihen ei kuitenkaan saa missään nimessä kytkeä eurooppalaista SCART-kaapelia, sillä johdotukset ovat erilaiset.

Kytkin laitteen sähköihin ja Full HD -tietokonenäyttöön HDMI-kaapelilla. C-64 S-videoliitäntään ja virrat päälle, hetken kuluttua ruudulla oli C-64:n tuttu aloitusruutu. Demo pyörimään ja toteaminen, että kuva nykii kelvottomasti. Laitteen menun avattuani se oli japaninkielinen, kuten myös kaukosäätimeen painetut tekstitkin.

Internetistä löytyi kuitenkin laitteelle englanninkielinen arvostelu, jossa neuvottiin sen käyttöä ja selitettiin mitä mikin kaukosäätimen nappula tekee. Pienen hämmennyksen jälkeen sain laitteen englanninkieliseksi, HDMI-ulostulon asetettua 50 Hz -signaaleille ja syncin päälle, jolloin liike lakkasi nykimästä. Tässä kohtaa aloin jo olla varovaisen tyytyväinen. Laitteen asetuksia ja säätöjä tutkittuani oli pakko myöntää, että tässä saattaa olla laite, jonka avulla pääsisin viimein eroon kuvaputkinäytöistä.

SCART-adapteria postista odotellessani päädyin vielä juottamaan itse sopivan adapterijohdon laitteen ja Amigan välille. Amiga toimi odotusteni mukaisesti hyvin. Kuva tuli näytölle täysin keskitettynä, eikä liikekään nykinyt. Erilaiset Amigan näyttömoodit tuntuvat myös toimivan ja lomitetut näyttömoodit näkyvät välkkymättä.

Kuvanlaatu on pysäyttävän hyvä. Varsinkaan C-64:stä en muista nähneeni ikinä näin hyvälaatuista kuvaa. Värit eivät sekoitu ja terävyys on erinomainen.  Tässä pitää kuitenkin mainita, että käyttökoneessani on hieman viritelty kuvantuloastetta, joten se on lähtökohtaisestikin parempi kuin normaalilla C-64:llä.

Useita pelejä kokeillessani en huomannut minkäänlaista input lagia. Olen kuitenkin jo nelikymppinen, joten tähän kannattaa suhtautua varauksella, sillä ainakin joidenkin arvosteluiden mukaan laitteessa on jonkin verran lagia.

Laite tukee myös äänen läpivientiä, joten esimerkiksi RCA:lla syötetty ääni menee ulostulona käytetyn HDMI:n läpi näyttölaitteelle.

Laitteessa on ulostulona ainoastaan HDMI-liitin, vaikka valikoista löytyy valmius myös DVI-liitännälle. Eli jos näyttölaitteesta löytyy vain HDMI-sisääntulo, on laitetta mahdollista käyttää sopivalla HDMI-DVI-adapterilla tai johdolla. Käytettävä näyttö ei kuitenkaan välttämättä tue 50 Hz näyttömoodeja.

Wikisivun mukaan laite tukee hyvin erilaisia konsoleita ja 80-luvun tietokoneita. Lisäksi laitteen kahteen HDMI-sisääntuloon voidaan kytkeä esimerkiksi PS3- tai Xbox 360 -konsoli. En ole kuitenkaan itse kokeillut muita laitteita kuin C-64:ää ja Amigaa.

Huomioita:

Laite tunnistaa signaalin vaihtumisen viiveellä. Esimerkiksi Amigan vaihtaessa näyttötilaa pimenee kuva muutamaksi sekunniksi. Tässä ei normaalisti ole mitään ongelmaa, mutta jos esimerkiksi peli tai demo päättää kesken kaiken vaihtaa näyttömoodia, on näyttö väistämättä pimeänä muutaman sekunnin.

Kokeilemistani kolmesta näytöstä vain kaksi suostui näyttämään nykimätöntä kuvaa. Kolmas näyttö näytti kuvan kiltisti, mutta liike ei ollut sulavaa. Toinen näytöistä tuki 1440×900-tarkkuutta, jolle skaalaus ei toiminut kovinkaan optimaalisesti. 1920×1080 -tarkkuuksinen näyttö puolestaan antaa hyvinkin kelvollisen kuvan 576p-ulostuloasetuksella.

C-64:n kuva on aavistuksen litistynyt mutta ero on niin pieni, etten pidä sitä merkittävänä ongelmana.

LCD-näytöt tuntuvat olevan yleisesti ottaen hitaita. Nopeasti liikkuva teksti on hankalaa lukea, varsinkin jos se on pienikokoista. En tiedä johtuuko ongelma skaalauksesta tai muusta näytön tekemästä kuvan käsittelystä, mutta perinteisen putkinäytön veroista kokemusta ei tälläkään laitteella tunnu saavan. Näytöistä ei myöskään tunnu löytyvän kovinkaan paljon säätöjä HDMI-sisääntuloa käytettäessä, joten hyvän näytön metsästys jatkuu.

Loppusanat:

Laite tuli kalliiksi. Adapterien hinnat  ja tullaukset mukaan laskien päästään 400 euron paremmalle puolelle. Omassa käytössäni kuitenkin koen, että laite oli joka euron arvoinen.

Asetettu maaliviiva häämöttää jo, mutta vielä on matkaa. Tavoitteeni on vielä testata mahdollisimman montaa erilaista näyttöä/televisiota, jotta löytäisin parhaan modernin näyttölaitteen C-64:n kaveriksi.

Testatut näytöt:

  • LG Flatron 2250V – toimii nykimättä
  • Philips TV 19pfl3403 – toimii nykimättä
  • Dell 2408wfp – nykii

XRGB-Mini Framemeister: http://www.solarisjapan.com/xrgb-mini-framemeister-compact-up-scaler-unit/

Lisätietoa: wiki: http://junkerhq.net/xrgb/index.php/XRGB-mini_FRAMEMEISTER

Virtalähde:

Laitteen mukana tullut virtalähde antaa 2,3 ampeeria 5 voltin jännitteellä, joten tarvitset virtalähteen, joka antaa vähintään tämän verran. Plusnapa kytketään liittimen keskelle ja miinus ulkokehälle.

Tarvittava DC-pistokkeen koko on 4 x 1,7 mm. Osat löytyivät www.vekoy.com verkkokaupasta.

Pistoke: http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=280   

Virtalähde: http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=2222

Kaapelit:

Euro SCART -sovitin: http://www.retrogamingcables.co.uk/european-scart-to-framemeister-xrgb-mini-converter-for-sale.html

Komponenttisovitin:

D-Terminal to Component Adapter Cable (Female)

Tee se itse -ihmisille tarvittavat linkit:

8-pin minidin: http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=5982   

SCART-naaras: http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=3586   

Moninapakaapeli: http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=13387   

Kytkentäohje: http://www.gamesx.com/wiki/doku.php?id=av:micomsoft_xrgb-mini_framemeister

Laitteen arvosteluja:

http://retrogaming.hazard-city.de/framemeister.html

http://www.videogameperfection.com/av-gear/xrgb-mini-framemeister-a-pal-torture-test/

Teksti: Jarkko Lehti
Kuvat: Jarkko Lehti