A tiesi kahden luvun tulon ja B niiden summan. Sitten B sanoi jotain A:lle ja A jotain B:lle ja B kokee suuren valaistumisen ja meillä on matemaattinen logiikkapähkinä purtavana.

Paperille, jonne on ennestään piirretty luonnoksia liikkuvista käsistä, syntyy sellaisia kolmeen eri suuntaan meneviä ajatusrivejä ja taulukoita, joiden soluista osa on mustattu. Ongelmassa on hurjasti läpikäytäviä lukuja ja siitä saa päänsärkyä jo pelkästään sen ajatuksellisen koukeroisuuden takia. Pieni ihminen toteaa, että koodaaminen on parempi tapa ratkaista tällaiset ongelmat. Kello on yksi yöllä.

Siispä hän tarttuu pyyttoniin ja vatkaa sitä ruudulle hurjasti ja hurjasti ja se kieppuu siinä näytöllä spiraalina niin että pim, olet kohta hypnoosissa. Hän käyttää hurjasti aikaa muuttaakseen loogisen päättelykulun koodimuotoon, ja sitten kun hän kuvittelee olevansa valmis, hän ajaa koodin, ja käärmeen suusta vilisee ulos pieniä ötököitä, joita pieni ihminen lätkii vauhkona vasten näyttöä litsien ne yksi kerrallaan.

Pyyttonin sisälmykset ovat siinä hänen edessään kauniisti levällään, ja niistä voi päätellä mielenkiintoisia asioita käärmeen päivän kulusta ja iltarutiineista. Ihminen tekee niistä tarkkaavaisia muistiinpanoja vihreäkantiseen muistivihkoonsa. Hän ei enää edes muista kaiken tämän alkuperäistä tarkoitusta, sillä millään ei ole enää hirveästi väliä. Koodi toimii, mutta jossain vaiheessa se lakkasi olemasta varma siitä, toimiiko ihminen.

Jos tykkäät hajota ja vaipua epätoivoon tai muuten vain pidät ohjelmointihaasteista, kaninkoloon tippuminen alkaa tästä: 2 numbers puzzle

Kertokaapa kommenteissa ajatuksianne tuosta tehtävästä!

Sain lopulta python-koodini loogikan kuntoon, mutta melkein siinä ehti pari kyyneltä vierähtää.

Nerd snipauksen potentiaalinen urhi
Valhe Kouneli