Tasavallan tietokoneen haastajat: MSX

80-luvun tietotekniikka kiteytyy monen mielessä Tasavallan tietokoneeseen, Commodore 64:ään. Se oli kaiken alku, se loi suomalaisen tietokonekulttuurin pohjan. Paitsi että ei ollut eikä luonut. Skrollin artikkelissa Tasavallan tietokoneen haastajat käsiteltiin Commodoren kilpailijoita. Artikkelin laajennetussa nettiversiossa muistellaan japanilaista MSX:ää, jolla oli Suomessa vankka jalansija ja paljon käyttäjiä.

Micropost oli esihistoriallisten tietokoneharrastajien oma lehti

Skrolli-lehti syntyi oman näkökulman, omien tietokonekulttuurillisten asioiden esilletuomisen tarpeesta. Skrolli ei ole kuitenkaan ainoa harrastajien luoma kotitietokonelehti vuosien ja vuosikymmenten varrella. 1980-luvulla perustettu Suomen Mikromaakarit ry syntyi aivan samoilla perusteilla kuin Skrollikin – ja yhdistys julkaisi myös omaa, upeaa lehteään. Micropostin painos oli pieni, 100-150 kappaletta kutakin, mutta sen kulttuurillinen jälki on sitäkin isompi.

Skrolli, Assembly ja 2014.Assyspessu

Assembly Summer 2014 –tapahtumasta on jo kotva aikaa, joten on jo korkea aika kertoa kansalle miltä tapahtuma näytti Skrollin näkökulmasta. Tai ainakin kertoa muutama sananen Assembly-erikoisnumeron tekemisestä. Idea Assembly-spessusta putkahti ilmoille jossain kevään toimituspalaverissa. Mietiskelimme, jotta milläs tavoin Skrolli osallistuu Assemblyyn. Mitä roudaisimme paikalle, mikä olisi kivaa? Ja joku sitten ehdotti, että mitenkäs olisi, oikein erikoisnumero?

Tietokonekulttuuri ja sukupuoli

Tietokoneet ovat olleet miesten harrastus viimeiset parikymmentä vuotta. Alan sukupuolijakauma on kuitenkin aiemmin ollut tasaisempi, ja muutosta on varmasti luvassa myös lähitulevaisuudessa. Mikrotietokoneiden ja videopelien ympärille alkoi kehittyä omaa alakulttuuria viimeistään 1980-luvulla. Koteihin ostettiin televisioihin kytkettäviä viihdelaitteita ja tietokoneita. Näiden suurimmaksi käyttäjäryhmäksi muodostuivat syystä tai toisesta pojat. Erityisesti koneista kaiken riemun irti ottaminen ja niihin korvia myöten uppoutuminen vaikuttaa olleen poikien ja miesten ajanvietettä. Tietysti into

60 vuotta suomalaisia tietokoneita

Vaikka suomalaiset ovatkin käyttäneet enimmäkseen ulkomaisia tietokoneita, on Suomella ollut myös omaa tuotantoa jo 60 vuoden ajan. Monien muiden maiden tapaan myös Suomessa oli jonkinlaisia tietojenkäsittelylaitteita jo ennen varsinaisia tietokoneita. Fysiikan ongelmien ratkaisemiseen rakennettiin TKK:lla analogiakoneita, ja isoilla virastoilla oli käytössään reikäkorttikoneita.

Taistelu internetistä: vapauttajat vs rajoittajat

Internetin piti olla 2000-luvun Agora – demokraattinen kansalaisfoorumi, kulttuurien kohtaamiskeskus, joka tekisi maailmasta paremman paikan. Tuliko siitä isoveljen raippaa kaipaava anarkia, jossa vaaralliset ääriryhmät löytävät äänensä? Onko yksilön oikeus viestintäsalaisuuteen suurempi kuin sisällöntuottajan oikeus säädellä teostensa jakelua? Viranomaiset, edunvalvontajärjestöt, aktivistit ja poliittiset tahot pyrkivät vaikuttamaan historian monimutkaisimman teknisen järjestelmän toimintaan ja tulevaisuuteen.

EI NÄIN! Konix Multi-System, vallankumous on peruttu

Jo 80-luvulla bittiä nyplänneet voivat muistaa peliohjainvalmistaja Konixin. Erityisesti Speed King -ohjain oli täkäläisittäinkin tunnettu. Konix kuitenkin tähtäsi myöhemmin tähtiin, epäonnistuen julmasti. Vuosikymmenen lähestyessä loppuaan Konixilla oli suuria suunnitelmia. Pelkkien tikkujen teon sijaan se halusi luoda aivan uudenlaisen, Slipstream-nimisen lisälaitteen. Slipstreamin oli tarkoitus olla muunneltava ohjain, josta saisi vaikkapa auton ratin tai lentokoneen sauvaohjaimen tarpeen mukaan. Tarjolla oli jopa kuluttajatuotteissa ennennäkemätön force feedback.

Ohjelmoitavan LEGOn historiaa

LEGO-palikoiden käyttö ohjelmoinnin opetusvälineenä yleistyy parhaillaan Suomen kouluissa. Robottisarjojen käyttö opetustarkoituksiin ei ole uusi idea: ensimmäiset ohjelmoitavat LEGOt julkaistiin jo 1986. Skrolli tutustuu LEGO-ohjelmoinnin historiaan ja käytännön sovelluksiin.

Hackerspacet – näin perustat sellaisen

Hackerspacet ovat erilaisten projektien toteuttamiseen tarkoitettuja yhteistiloja, jotka ovat kaikkien jäsentensä käytettävissä. Tee-se-itse-projektien ideointiin ja tekemiseen tarkoitettuja tiloja löytyy Suomesta jo lukuisia – mutta niitä mahtuu maahamme lisääkin! Skrolli jatkaa Hackerspace-yhteisöihin tutustumista!

Hackerspacet ja itse tekemisen huuma

Hackerspacet ovat erilaisten projektien toteuttamiseen tarkoitettuja yhteistiloja, jotka ovat kaikkien jäsentensä käytettävissä. Niiden toiminnassa keskeistä ei välttämättä ole tekemisen muoto, vaan aito motivaatio ja kiinnostus tekemiseen. Hakkeria ajaa oppimisen halu ja sellaisten asioiden tekeminen, jollaisia ei kenties kukaan ole aiemmin tehnyt. Suomessa on hackerspaceja tällä hetkellä ainakin seitsemässä kaupungissa.

Ensimmäinen Star Wars -peli: Kauan, kauan sitten, vuonna 1982…

Tähtien Sota on ikoninen osa pop-kulttuuria. Jediritareiden universumista on vuosien varrella siinnyt pitkä ketju tähtienvälisia pelejä. On mahdotonta kuvitella pelien nykymaailmaa ilman Star Wars –universumiin sijoittuvia karkeloita. Niitä löytyy joka makuun – on Legoja, klooneja ja MMO:ta. Harva tulee ajatelleeksi, että jostain pelistä se tähtien seassa poukkoilukin lähti liikkeelle. Star Wars -pelien ensiversio on Atari 2600:n Empire Strikes Back. Se tehtiin lautapeleistään tunnetun Parker Brothersin peliosastolla vuonna 1982.

Chip-musiikki ei ole pelkkä 80-luvun juttu – chiptune-skene elää yhä

Chip-musiikilla on perinteisesti viitattu 1980-luvun tietokoneiden ja pelikonsoleiden äänipiireillä tehtyyn musiikkiin sekä demoskenen piirissä syntyneeseen tyyliin, joka jäljittelee sen soundia. Nykyään ”chiptune” tarkoittaa myös 2000-luvun alussa ilmaantunutta suuntausta, joka yhdistelee vanhojen laitteiden ääniä moderniin konemusiikkiin. Haastattelussa modernin chiptune-musiikin kärkinimiin lukeutuva ranskalainen Ultrasyd.