2010-luvun Commodore
Jyrki J.J. Kasvi: 2010-luvun Commodore. Kolumni on alun perin julkaistu Skrollissa 2014.2.
Jyrki J.J. Kasvi: 2010-luvun Commodore. Kolumni on alun perin julkaistu Skrollissa 2014.2.
Artikkelit on alun perin julkaistu Skrollin numeroissa 2018.4 ja 2019.1. Pelikone pyörillä Skrolli testasi tuoreeltaan tiellä liikuteltavat retrokonsolit: Tesla Model X – ja Model 3 -sähköautot. Teksti ja kuvat: Janne Sirén (Skrolli…
Artikkeli on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2019.1. Paras peli ei ikinä Siitä piti tulla vuosikymmenen avaruusooppera – ei enää peli, vaan elämäntapa. Sen sijaan siitä tulikin meemi. Teksti: Janne Sirén Alkuvuodesta…
Artikkeli on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2018.1. Fractalus Rescue on Fractalus! oli varhainen fraktaalien innoittama tietokonepeli. Vuosikymmeniä myöhemmin maisemanluonti kohinalla inspiroi modernin imitaation. Teksti: Janne Sirén Kuvat: Janne Sirén, Sakari Leppä,…
Artikkeli on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2018.3. Tiesitkö, että Skrollilla on Youtube-kanava – youtube.com/c/skrollimagazine. Kanavalla julkaistaan verkkojatkovideoiden lisäksi muutakin… Tervetuloa! 1. Aloitimme keväällä videosarjan tietokonehistorian erikoisuuksista. Ensimmäisenä vuorossa olivat ARM-mobiililaitteiden esi-isä…
Esimakua: Helsingin tietokone- ja pelikonsolimuseossa, Verkkokauppa.comissa Salora Fellown muistimääräksi kerrottiin 32 kilotavua – konfiguraatio, jota ei tietääksemme ollut olemassa edes laajennettuna. Myös suorittimen tieto on täysin väärä. Artikkeli on julkaistu uudelleen Skrollin…
Joskus puoli kolmen maissa yöllä, kun demokompon jälkeen palasin katsomosta Skrollin ständille, päätin etten äänestä. En kokenut pystyväni valitsemaan suosikkia tällaisen tyckitingin jälkeen. Tämä oli heittämällä paras demokompo Assyilla sitten vuoden 2010,…
Artikkeli on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2018.1. Jos olet kiinnostunut tietoturvasta tai hakkeroinnista, tule ensi vuonna Disobeyhin. Jos haluat osallistua hakkerointihaasteeseen, ota kavereita mukaan. Teksti: Valhe Kouneli, Tapio Berschewsky Kuvat: Disobey,…
Miten oman aikamme ja lapsuutemme peleihin suhtaudutaan yli 30 vuoden päästä ja minkälainen paikka Helsinki on tuolloin? Näihin mielenkiintoisiin kysymyksiin saattaa löytää vastauksia Osuuskumman julkaisemasta Maija Haaviston sci-fi-romaanista Adeno. Romaanin lähtökohdat ovat…
Ennen kuin Internet tuli kaikkien ulottuville, tietokoneharrastus eli BBS-järjestelmissä eli purkeissa. Parhaimmillaan ne olivat kuin nykyiset keskustelufoorumit: leppoisia samanhenkisten ihmisten kokoontumispaikkoja. Ja pahimmillaan ne olivat kuin nykyiset keskustelufoorumit: kuppikuntaisia, aloittelijavihamielisiä lietealtaita. Nettikiusaamisena…
Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksen katolla, henkilökuntaa kummastuttaneessa majassa viljeltiin tietoteknistä chiliä. Artikkeli on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2014.1. Voit tilata lehden kätevästi täältä, niin voit lukea jutut kätevästi heti lehden saapuessa!…
Super Crate Box on hollantilaisen Vlambeer-studion esikoinen. Peli ilmestyi 2010 ja on niittänyt kiitosta kautta linjan. Tällä hetkellä toimintaräiskintä on saatavilla Steamissa ilmaiseksi, joten kokeilemisen tiellä seisoo vain oma viitseliäisyys. Paul Kollerin…
Moni koodari on yrittänyt toteuttaa binäärihaun, mutta tuskin kukaan on onnistunut siinä. Tämän jutun luettuasi voit liittyä harvojen ja valittujen joukkoon. Artikkeli on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2014.1. Voit tilata lehden…
Demake tarkoittaa versiota pelistä, joka on julkaistu ensin teknisesti paremmalle alustalle ja siitä käännetty vanhemmalle kalustolle. Hollantilainen Paul Koller on erikoistunut demakejen tekemiseen ja ahkeroinut viedessään tunnettuja indiehittejä PC:ltä Commodore 64:lle. …
Artikkeli on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2013.4. Tietotekniikan käyttäjä huomaa yhäkin kielikukkasia suomenkielisissä ohjelmissa. Selvitimme, mistä käännösongelmat saavat alkunsa ja miten ohjelmistoja ylipäänsä käännetään. Teksti: Mikko Heinonen Kuvat: Manu Pärssinen ”Valitse…
Artikkeli on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2017.3. Skrollilta kysytään usein, millä ohjelmointia voi tänä päivänä opetella. Vastaus on, että tällä. Teksti: Janne Sirén Kuvat: Mikael Heikkanen, Janne Sirén, Scratch Cat -logo…
Artikkeli on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2017.1. Tietokonepeliksi, jota myytiin 30 vuotta sitten vain 30 000 kappaletta, MULE on yllättävän elinvoimainen. Muulia pelataan edelleen, nykyisin myös kotimaisena lautapelinä. Teksti: Janne Sirén…
Artikkeli on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2017.3. Bittejä eetterissä Radioamatöörien ajatellaan usein olleen nykyisten hakkerien esi-isiä. Harrastus on kuitenkin edelleen voimissaan, ja sillä on myös yhtymäkohtia bitinnypläykseen. Teksti: Antti ”OH2JJR” Ylikoski,…
Skrolli on julkaissut laajat artikkelit Kasettilamereista numeroissa 2013.1 ja 2017.4. Kasettilamerit-ryhmän alun perin Turbo tape -nauhojen tallentamista varten perustanut Jarkko ’Grue’ Lehti vastaa edelleen tapahtumien organisoinnista ja ryhmän keulakuvana toimimisesta. Ryhmä osallistui…
Artikkelit on alun perin julkaistu Skrollin numeroissa 2014.2 ja 2017.1. Kadonneen levykeaseman metsästäjät Proxima Direct 3,5″ USB FDD, FC5025 USB 5,25″ Floppy Controller, Kryoflux. Millä vanhat levykkeet kiinni USB-porttiin? Teksti ja kuvat:…
Kaikki varmaan muistavat vanhat kunnon autoradat ja urilla kiitävät pikkuautot. Ja kuten kaikki muukin, myös autoradat ovat kehittyneet aikojen myötä. Nykyradat ovat digitaalisia, jopa tekoälyllisiä. Artikkeli on alun perin julkaistu Skrollin numerossa…
Commodoren jälkeen 1990-luvun alussa kuopattiin tasavallan tietokone seuraajineen ja valmistajineen: kotimikroja suvereenisti hallinnut Commodore katosi. Yhtiön viimeistä ihmeasetta, Amigaa, harrastetaan kuitenkin Suomessa edelleen. Artikkeli on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2014.3 otsikolla…
Oma robottikamu on varmasti kiva haavekuva monen mielessä, ainakin jos on vaikkapa katsonut Wall-E-elokuvan. Mutta moinen on varmasti pelkkää tieteiskuvitelmaa, eikö vain? Ei Ankin mielestä. Jenkkiläinen Anki on robottiikkaan ja tekoälyleluihin erikoistunut…
Artikkeli on julkaistu osin uudelleen Skrollin numerossa 2022.3. Brittiläinen taiteilija Oliver Frey on ollut monessa mukana. Hän on tehnyt roppakaupalla homotaidetta, piirtänyt sarjakuvia, luonut animaatioelokuvia ja vaikka mitä. Parhaimmin Frey kuitenkin muistetaan…
Artikkeli on julkaistu uudelleen Skrollin numerossa 2022.4. ”Varautukaa sitten huutomyrskyyn, kun Skrolli kirjoittaa Nokian kännyköistä”, varoitteli lehtimiesystävä vuosien takaa Skrollin osallistuessa tänään Nokia/HMD:n Suomen lanseeraustilaisuuteen. Tuskin ihan aiheetta. Päivän teemana kun oli…
Artikkeli on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2016.3. Polttomoottorin varjossa Sähköauto piti hallussaan maanopeusennätystä vielä vuonna 1900. Paikoin niitä myytiin kaksi kertaa enemmän kuin bensiiniautoja. Sitten Henry Ford kehitti liukuhihnan ja polttomoottoriauton…
Skrollin joulukuusen alta paljastui mobiilin keinotodellisuuden uusin tulokas: Google Daydream View -virtuaalisilmikko ja sille tarkoitettu Google Pixel -älypuhelin. Kyseessä on internet-jätti Googlen ensimmäinen oma älypuhelin sekä ensimmäinen silmikko Androidin uudelle Daydream-virtuaalitodellisuusalustalle. Yleisellä…
Artikkeli on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2016.2. NYTKÖ SE TULEE? Keinotodellisuuden matkapahoinvoinnin täyteinen taival – varhaisista yrityksistä nykypäivään, jossa kännykkäjätit jakavat virtuaalitodellisuutta kaupan päälle. Teksti: Janne Sirén Kuvat: Tapio Lehtimäki, Janne…
Villin lännen teemalla on tuotettu massiivinen määrä populaarikulttuuria niin elokuvista iskelmiin kuin sarjakuviinkin, eivätkä pelit ole mikään poikkeus. Lautapeleistä, huvipuistojen mekaanisista kaksintaisteluista ja flippereistä oli luonteva siirtyä bittimaailmaan, kun digitaaliset pelit alkoivat…
Muistatko vielä vanhat kunnon sähköautoradat, Scalextricit ja ne muut? Autoradat eivät ole kadonneet minnekään historian hämäriin, vaan nekin uudistuvat vuosien ja vuosikymmenten mittaan. Modernit Scalextric-radat ovat digitaalisia ja niihin voi liittää tietokoneen,…
Lähes jokainen on kuullut tunnetuimmasta kryptovaluutasta, Bitcoinista. Mitä kryptovaluutat ovat ja miten ne eroavat perinteisistä maksuvälineistä? Artikkeli on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2015.1. Kryptovaluutta on uusi tulokas sekä sähköisten palveluiden että…
Artikkeli on julkaistu myös Skrollin numerossa 2016.3. Yleisö huutaa innoissaan, koko Seattlen Benaroya Hallin konserttiareena tärisee, katsomo on noussut seisomaan, huudoksi muuttunut selostus kaikuaa ympäri tilaa, ja areenan etuosassa sijaitsevalla valtavalla näytöllä…
Artikkeli on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2016.1. Pico-8 Kun olemassaolevat koneet eivät enää inspiroi, on aika siirtyä mielikuvituskoneisiin. Tämä artikkeli englanniksi: Pico-8 – Fascinating fantasy console Moni tietokoneharrastaja on ehtinyt uransa…
Neljä huomiota virtuaalitodellisuudesta Skrolli otti Oculus Riftin testiin hieman alle kaksi viikkoa sitten. Tässä ensimmäiset huomiomme. Teksti ja kuva: Tapio Berschewsky Minkään oheislaitteen kanssa ergonomia ei vielä ole ollut näin tärkeää. Paras…
Virtuaalivallankumous on nyt todenteolla käynnissä. Skrolli julkaisee tuoreen katsauksen virtuaalitodellisuuden isoon kuvaan Skrollin numerossa 2016.2. Miltä lumetodellisuuden paluu näytti sen alkumetreillä, Skrollissa vuonna 2013? Seuraavat artikkelit on alun perin julkaistu Skrollin numerossa…
Artikkeli on alun perin julkaistu Skrolli-lehden numerossa 2015.1. Vuonna 2015 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun 16-bittiset kotitietokoneet Amiga ja Atari ST julkaistiin. Näitä juhliessa ei kuitenkaan kannata unohtaa Altairia, joka vuosikymmen…
Kolumni on alun perin julkaistu Skrolli-lehden numerossa 2014.3. Tabletin käyttötarkoitus on ollut kuuma kysymys siitä lähtien, kun omenaputka lanseerasi iPadin ja aloitti tablettivallankumouksen. Vastausta ei tiedä kukaan. Teksti ja kuva: Janne Sirén…
Artikkeli on alun perin julkaistu Skrolli-lehden numerossa 2015.4. Lähes puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta, osa tietämättään. Softa, rauta ja open source mullistavat diabeteksen hoitoa – välillä kapinahengessä. Diabetes on joukko haiman vajaatoiminnan…
Juttu on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2015.2. Virtuaalitodellisuuteen sopivat silmikkonäytöt ovat kovaa kyytiä tulossa markkinoille. Mutta kuinka niitä virtuaalimaailmoja sitten luodaan? Se ei onneksi ole vaikeaa. Esittelemme matalan tason lähestymistavan virtuaalitodellisuuden…
Artikkeli on julkaistu alun perin Skrollin numerossa 2015.3. Viisitoista vuotta harrastuksena kehitetty käyttöjärjestelmä MenuetOS saavutti keväällä version 1.0. Katsastimme järjestelmän ja haastattelimme projektin perustajaa Ville Turjanmaata. Vuodesta 2000 lähtien Ville Turjanmaa on…
Artikkeli on julkaistu alun perin Skrollin numerossa 2013.2. QR-viivakoodeja viljellään kyllästymiseen asti. Yleensä niihin on tallennettu nettiosoitteita, mutta niihin saa yhtä hyvin mitä tahansa dataa — vaikkapa ajettavia ohjelmia. Skrolli-lehti ikuistaa nyt…
Artikkeli on julkaistu alun perin Skrollin numerossa 2014.3. Kolikkopelimekaanikko Toni Cavén pyrkii korjauksissa mahdollisimman täyteen autenttisuuteen. Jos korjausta ei voi tehdä niin, että tulos vastaa alkuperäistä, se jätetään tekemättä. Esimerkiksi elektroniikkaa ja…
Juttu on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2015.2. Esittelimme Skrollin numerossa 2013.3 Oculus Rift -silmikkonäytön. Viime syksynä laitteesta julkaistiin toinen kehitysversio. Mikä on muuttunut, ja onko suunta parempaan vai huonompaan? Oculus Rift…
Fuksi! Ole yleissivistynyt, maailmaa ymmärtävä teekkari! Ole etevä, teknisesti omatoiminen humanisti! Minä olen vaivaantunut aidalla istuja. Minulla on läpeensä humanistinen koulutus, mutta olen lapsesta asti harrastanut tietokoneita. Olen ohjelmoinut, piirrellyt, pelannut, seurannut…
Juttu on alun perin julkaistu Skrollin numerossa 2015.1. Kybersodankäynti on nykyään vakava puheenaihe. Viattomalla 90-luvulla käsite kuului lähinnä tieteiskirjallisuuteen – ja IRC:hen, jota käyttävät häirikköjengit mahtailivat kutsumalla touhuaan sotimiseksi. Kaikki ovat varmasti…
Viikonloppuna 5.-7.6.2015 pidettiin Suomen hakkerien tapaamisviikonloppu HSF15½ Helsinki Hacklabin uusissa tiloissa Pitäjämäessä.
Skrolli järjesti 13.5. Otaniemi Pop Up Living Room –tapahtumasarjassa iltaman, jossa studiossa järjestetty paneelikeskustelu striimattiin myös livenä nettiin. Illan tilat ja tekniikan tarjosivat Otaniemi Pop Up Living Room ja OUBS ry.
Aviomies ja perheenisä. SID-muusikko. Retropelaaja. Elite-pelien keräilijä. Flipperimekaanikko ja yrittäjä. Tamperelaisen parkkipaikan alla sijaitsevassa luolassa työskentelee 36-vuotias Toni Cavén, joka on keittänyt itseään monessa sopassa. Niistä rakkaimpia ovat perhe ja vanhat pelikoneet.
Hacklab-aktiivien Hacklab Summit Finland järjestetään viikonloppuna 13.-15.2.2015 neljättä kertaa.
Alkaako digitaalisen elämäntavan ulkoistaminen pilveen tuntua virheeltä? Et ole ainoa. Skrollin katkoklinikalla kerromme, kuinka vältetään pahimmat nitkut ja saatetaan yksityisyyden hoitoprosessi alkuun.
80-luvun tietotekniikka kiteytyy monen mielessä Tasavallan tietokoneeseen, Commodore 64:ään. Se oli kaiken alku, se loi suomalaisen tietokonekulttuurin pohjan. Paitsi että ei ollut eikä luonut. Skrollin artikkelissa Tasavallan tietokoneen haastajat käsiteltiin Commodoren kilpailijoita. Artikkelin laajennetussa nettiversiossa muistellaan japanilaista MSX:ää, jolla oli Suomessa vankka jalansija ja paljon käyttäjiä.
Skrolli-lehti syntyi oman näkökulman, omien tietokonekulttuurillisten asioiden esilletuomisen tarpeesta. Skrolli ei ole kuitenkaan ainoa harrastajien luoma kotitietokonelehti vuosien ja vuosikymmenten varrella. 1980-luvulla perustettu Suomen Mikromaakarit ry syntyi aivan samoilla perusteilla kuin Skrollikin – ja yhdistys julkaisi myös omaa, upeaa lehteään. Micropostin painos oli pieni, 100-150 kappaletta kutakin, mutta sen kulttuurillinen jälki on sitäkin isompi.
Tietotekniikka monimutkaistuu jatkuvasti ja samalla vierauttaa todellisuudesta yhä pahemmin. Mikä neuvoksi?
Basic-kieli täytti tänä vuonna 50 vuotta, ja sen vaikutus tuntuu vahvana nykyäänkin.
Skrollin 2014.3 pääkirjoitus pureutuu pelaamiseen ja stereotypioihin.
Moni haluaisi oppia ohjelmoimaan. Oppimistavoista on kuitenkin monenlaisia näkemyksiä.
Kotitietokoneet pysäyttivät pelikonsoleiden ensimmäisen aallon 80-luvun alkuvuosina. Pian konsolit kuitenkin palasivat ja kotimikrovalmistajat halusivat osan niiden markkinoista. Mieluiten mahdollisimman halvalla.
Assembly Summer 2014 –tapahtumasta on jo kotva aikaa, joten on jo korkea aika kertoa kansalle miltä tapahtuma näytti Skrollin näkökulmasta. Tai ainakin kertoa muutama sananen Assembly-erikoisnumeron tekemisestä. Idea Assembly-spessusta putkahti ilmoille jossain kevään toimituspalaverissa. Mietiskelimme, jotta milläs tavoin Skrolli osallistuu Assemblyyn. Mitä roudaisimme paikalle, mikä olisi kivaa? Ja joku sitten ehdotti, että mitenkäs olisi, oikein erikoisnumero?
Tietokoneet ovat olleet miesten harrastus viimeiset parikymmentä vuotta. Alan sukupuolijakauma on kuitenkin aiemmin ollut tasaisempi, ja muutosta on varmasti luvassa myös lähitulevaisuudessa. Mikrotietokoneiden ja videopelien ympärille alkoi kehittyä omaa alakulttuuria viimeistään 1980-luvulla. Koteihin ostettiin televisioihin kytkettäviä viihdelaitteita ja tietokoneita. Näiden suurimmaksi käyttäjäryhmäksi muodostuivat syystä tai toisesta pojat. Erityisesti koneista kaiken riemun irti ottaminen ja niihin korvia myöten uppoutuminen vaikuttaa olleen poikien ja miesten ajanvietettä. Tietysti into
Vaikka suomalaiset ovatkin käyttäneet enimmäkseen ulkomaisia tietokoneita, on Suomella ollut myös omaa tuotantoa jo 60 vuoden ajan. Monien muiden maiden tapaan myös Suomessa oli jonkinlaisia tietojenkäsittelylaitteita jo ennen varsinaisia tietokoneita. Fysiikan ongelmien ratkaisemiseen rakennettiin TKK:lla analogiakoneita, ja isoilla virastoilla oli käytössään reikäkorttikoneita.
Nyt se sitten tapahtui. Eugene Goostman -niminen tekoäly on kuulemma läpäissyt Turingin testin, jota on perinteisesti pidetty itsenäisesti ajattelevan koneen merkkipaaluna. Mutta mitä testin läpäisy kertoo 13-vuotiaana poikana esiintyneestä Eugenesta?
Omien ohjelmien ja pelien luonti menneiden konsoli- ja tietokonesukupolvien koneille on varmasti käynyt monen laitteita käyttäneen mielessä. Julkaisuajankohtanaan suljetut tai muuten vain huonosti dokumentoidut koneet pysyivät saavuttamattomissa monelle innokkaalle ohjelmointiharrastajalle vuosia tai jopa vuosikymmeniä.
Internetin piti olla 2000-luvun Agora – demokraattinen kansalaisfoorumi, kulttuurien kohtaamiskeskus, joka tekisi maailmasta paremman paikan. Tuliko siitä isoveljen raippaa kaipaava anarkia, jossa vaaralliset ääriryhmät löytävät äänensä? Onko yksilön oikeus viestintäsalaisuuteen suurempi kuin sisällöntuottajan oikeus säädellä teostensa jakelua? Viranomaiset, edunvalvontajärjestöt, aktivistit ja poliittiset tahot pyrkivät vaikuttamaan historian monimutkaisimman teknisen järjestelmän toimintaan ja tulevaisuuteen.
Jo 80-luvulla bittiä nyplänneet voivat muistaa peliohjainvalmistaja Konixin. Erityisesti Speed King -ohjain oli täkäläisittäinkin tunnettu. Konix kuitenkin tähtäsi myöhemmin tähtiin, epäonnistuen julmasti. Vuosikymmenen lähestyessä loppuaan Konixilla oli suuria suunnitelmia. Pelkkien tikkujen teon sijaan se halusi luoda aivan uudenlaisen, Slipstream-nimisen lisälaitteen. Slipstreamin oli tarkoitus olla muunneltava ohjain, josta saisi vaikkapa auton ratin tai lentokoneen sauvaohjaimen tarpeen mukaan. Tarjolla oli jopa kuluttajatuotteissa ennennäkemätön force feedback.
Ennennäkemättömän monipuolinen avaruussimulaatiopeli Illuminatus mullisti koko pelimaailman 25 vuotta sitten. Sittemmin fanit ovat kehittäneet peliä eteenpäin eivätkä suinkaan ilman draamaa.
Skrolli 2014.1:n Blender-artikkelin oheismateriaali.
LEGO-palikoiden käyttö ohjelmoinnin opetusvälineenä yleistyy parhaillaan Suomen kouluissa. Robottisarjojen käyttö opetustarkoituksiin ei ole uusi idea: ensimmäiset ohjelmoitavat LEGOt julkaistiin jo 1986. Skrolli tutustuu LEGO-ohjelmoinnin historiaan ja käytännön sovelluksiin.
Haaga-Helian järjestämässä Happy Hacking Dayssa nähtiin 11. helmikuuta monenlaista viritystä. Eri tahot olivat tulleet puhumaan ja esittelemään toimintaansa Haaga-Helian Pasilan toimipisteeseen. Kunniavieraslistalle oli saatu houkutettua jopa GNU-projektin isä Richard Stallman.
Hackerspacet ovat erilaisten projektien toteuttamiseen tarkoitettuja yhteistiloja, jotka ovat kaikkien jäsentensä käytettävissä. Tee-se-itse-projektien ideointiin ja tekemiseen tarkoitettuja tiloja löytyy Suomesta jo lukuisia – mutta niitä mahtuu maahamme lisääkin! Skrolli jatkaa Hackerspace-yhteisöihin tutustumista!
Hackerspacet ovat erilaisten projektien toteuttamiseen tarkoitettuja yhteistiloja, jotka ovat kaikkien jäsentensä käytettävissä. Niiden toiminnassa keskeistä ei välttämättä ole tekemisen muoto, vaan aito motivaatio ja kiinnostus tekemiseen. Hakkeria ajaa oppimisen halu ja sellaisten asioiden tekeminen, jollaisia ei kenties kukaan ole aiemmin tehnyt. Suomessa on hackerspaceja tällä hetkellä ainakin seitsemässä kaupungissa.