Varhaishistoria

Epsilon Indin historia alkaa oikeastaan jo syksystä 1990 jolloin sain
lainaksi ensimmäisen modeemini Kauniaisten Radiokerholta. Se oli
nopeudeltaan vain 300 bps ja numerotkin piti vääntää puhelimella toisesta
huoneesta, mutta sen tuomat kokemukset synnyttivät tulevan sysopin mielessä
ajatuksen oman purkin perustamisesta.

Tuolloin koneenani oli muutaman vuoden ikäinen Amiga 500 höystettynä 512
kilotavun lisämuistilla eikä sitten paljon muulla. Kovalevyyn ei vielä
seuraavan vuoden keväänäkään ollut varaa, mutta ostin toisen levyaseman ja
lopulta kesän kynnyksellä Asta 2400E MNP5 -modeemin.

Kaikki oli laitteiston puolesta puhelinlinjaa vaille valmista purkin
perustamista varten ja kesä käytettiin kaverini Pekka Honkosen kanssa
erilaisia purkkiohjelmia testatessa. Suuresta PD-ohjelmien joukosta oli jo
noussut ylimmäksi ykköseksi Metro BBS, kunnes törmäsimme TransAmigaan
kesäloman lopun jo häämöttäessä.

TransAmiga oli huomattavasti aiempia kokelaita parempi ja rekisteröityyn
versioon lupailtiin jopa kokoruutueditoria, ylellisyyttä jota mikään
aiemmin kokeilluista ohjelmista ei tarjonnut. Kun purkin oma, aluksi
vuokralinja, syyskuun ensimmäisellä viikolla saapui, oli kaikki jo valmista
ja TransAmigan rekisteröintikirjekuori matkalla yli Atlantin.

Epsilon Indi avasi linjansa yleisölle iltapäivällä 4. syyskuuta herran
vuonna 1991. Koneenaan siis kahdella levyasemalla ja 2400 bps
virheenkorjaavalla modeemilla varustettu Amiga 500. Purkki oli tuolloin
avoinna NWRK (Not Working Hours), eli arkisin 17-07 ja viikonloppuisin 24h.
Tämä vain siksi, että kone jäisi omaan käyttööni päivisin - kahden
levyaseman ollessa jatkuvasti purkin käytössä ei paljoa moniajostakaan
ollut iloa. Pelkkä yöpurkki Epsilon Indi ei kuitenkaan koskaan ole ollut.

Muutaman kutsutun messuilijan ja harvojen purkkiin eksyneiden avustuksella
levyasemat täyttyivät hiljalleen viesteistä ja Epsilon Indin toiminta
vakiintui. Joulun tienoilla laitteistoon liitettiin 52 megatavun kovalevy
SCSI-ohjaimineen ja myös rajoitetut tiedostoalueet ilmestyivät. Messuilu
oli, ja on edelleen, Epsilon Indin pääelinkeino. Purkki liitettiin
kokeiluluontoisesti myös Globalnet-viestiverkkoon, mutta katsoin sen
häiritsevän vielä herkkiä paikallisia alueita liikaa ja erosin verkosta.

TransAmigan rekisteröitykin versio saapui ja talven tuivertaessa ulkona
asentelin innoissani sen uunituoretta versiota joka toi mukanaan lukuisia
paljon toivottuja ominaisuuksia. Se oli kuitenkin kovin buginen ja messuilu
kärsi siitä, joten lähdin etsimään TransAmigalle seuraajaa.

Vuoden 1992 kevät oli kovin rikkonaista aikaa Epsilon Indille. Ohjelmista
kokeilin mm. Falconia ja pyörihän Epsilon Indi muutaman viikon jopa Super
BBS:llä Kauniasten Radiokerholta lainatulla kannettavalla 286 AT:lla.
AT:ssa oli oranssimusta näyttö, kymmenen megatavun kovalevy ja se painoi
kuin synti. Siitä purkki siirtyi taas Amigaan, mutta edelleen SBBS:lle sitä
varten ostamani ATonce Plus 286-emulaattorikortin avustuksella. ATonce ei
kuitenkaan ollut niin yhteensopiva kuin olisi ollut tarpeen ja TransAmiga
palasi jälleen palvelemaan käyttäjiä.

Kesä kitkuteltiin nyt jo hieman vakaamalla versiolla, mutta syksyn taas
häämöttäessä olin saanut lopullisesti tarpeekseni TransAmigasta ja palasin,
purkin täyttäessä vuoden, hetkeksi Falconiin, vain huomatakseni että sen
tekijä oli lopettanut ohjelmiston tukemisen. Tässä vaiheessa purkin
puhelinlinjan muoto vaihdettiin HPY:n reilun tarjouksen myötä osakkeeksi,
joka antoi puitteet halvalle lisälinjalle joskus tulevaisuudessa.

Päätin ettei ratkaisua kannattanut enää etsiä ilmaisista ohjelmista ja
suljin purkin kuukaudeksi ja sijoitin sata taalaa kaupalliseen EXCELSIOR!
BBS:ään. Näihin aikoihin purkin perustamisessa auttanut Pekka Honkonen
irtaantui projektista, mutta kiitos kuitenkin hänelle tuestaan.

Vuoden lähestyessä loppuaan Epsilon Indi oli taas vakaasti linjoilla ja
EXCELSIOR!:in päivitykset söivät mittavien puhelinlaskujen muodossa
kukkaroni sisälmyksiä. Jouluna vanha Asta vaihtui V.32bis-buumin myötä
Bocan 14400 bps -modeemiin ja joskus vuoden jo vaihduttua EXCELSIOR!
esitteli ensimmäistä kertaa Epsilon Indin historiassa mahdollisuuden
etäluvun käyttöön. Se oli jotain aivan uutta ja upeaa ja antoi kummasti
lisää eloa viestialueille.

Keväällä kuitenkin koitti uusi onnettomuus, sillä vajaan kahden vuoden
ikäinen kovalevy, josta edellä mainitsin, sanoi sopimuksensa irti. Samassa
tohinassa kärähti vielä koneen prosessorikin ja Epsilon Indi oli taas
kuukauden hiljaa, kunnes kone korjattiin ja ostin hätäratkaisuna 20
megatavun kovalevyn. Joka kerta kun jotain hajosi tai purkkiohjelma
vaihtui, viestit ja käyttäjätiedot hävisivät - ihme oli että käyttäjiä
silti tuntui aina enemmän tai vähemmän riittävän. Kiitos siitä teille,
hyvät käyttäjät.

Kesällä 1993 ikääntyvä uskollinen Amiga 500 korvattiin Amiga 1200:lla ja
kovalevykin vaihtui sata megatavua suurempaan. Kesän purkki pyöri mukavissa
merkeissä ja pian Epsilon Indi täyttikin kokonaiset kaksi vuotta. Sitten
EXCELSIOR!:in etälukutukeen iskeytyi niin vakava bugi, ettei edes tekijä
sitä osannut korjata ja messuilu tyrehtyi. Linjalla ei kukaan enää oikein
halunnut viestejä kirjoitella.

Reilu vuosi sitten olin ollut väsäämässä erään Ville-Pertti Keinosen kanssa
Technoksi nimettyä purkkiohjelmaa. Tuolloin ohjelmointitaitoni olivat
kuitenkin olleet sen verran heikot ja Ville-Pertti muutti vuodeksi
Kanadaan, että jättäydyin projektista pois. Nyt Ville-Pertti oli kuitenkin
taas Suomessa ja TechnoBBS melkein valmis julkaistavaksi. Sain siitä beta-
version kokeiltavaksi ja muutamaa viikkoa ennen jouluaattoa (12.12.93)
Epsilon Indi pyöri jälleen uudella ohjelmistolla.

Tällä kertaa valinta oli onnistunut. Epsilon Indi ehti pyöriä vakaasti
lähes puolitoista vuotta Technolla kunnes vaihdoin taas ohjelmistoa. Tänä
aikana purkki mm. liittyi Giganet- ja Sakunet-verkkoihin ja paikallisille
alueille ilmestyi viestejä lähes tuhannen kuukausitahtia.