Villi länsi

Armottomat pikselit: lännenpelien jäljillä

Villin lännen teemalla on tuotettu massiivinen määrä populaarikulttuuria niin elokuvista iskelmiin kuin sarjakuviinkin, eivätkä pelit ole mikään poikkeus. Lautapeleistä, huvipuistojen mekaanisista kaksintaisteluista ja flippereistä oli luonteva siirtyä bittimaailmaan, kun digitaaliset pelit alkoivat […]

Skrolli ja Assembly 2015

Skrolli oli paikalla Assemblyssä entistäkin muhkeamman osaston voimin. Tällä kertaa kanssamme assyilivät hacklabilaiset, Suomen pelimuseo ja Kasettilamerit.

Yhdessä Suomen pelimuseon kanssa toimme osastolle kattavan valikoiman peliautomaatteja. Ilmaiseksi pääsi kokeilemaan useita klassikoita.

Micropost oli esihistoriallisten tietokoneharrastajien oma lehti

Skrolli-lehti syntyi oman näkökulman, omien tietokonekulttuurillisten asioiden esilletuomisen tarpeesta. Skrolli ei ole kuitenkaan ainoa harrastajien luoma kotitietokonelehti vuosien ja vuosikymmenten varrella. 1980-luvulla perustettu Suomen Mikromaakarit ry syntyi aivan samoilla perusteilla kuin Skrollikin – ja yhdistys julkaisi myös omaa, upeaa lehteään. Micropostin painos oli pieni, 100-150 kappaletta kutakin, mutta sen kulttuurillinen jälki on sitäkin isompi.

Commodore-harrastajan tuskaa litteiden paneelien maailmassa

80-luvun Commodore-laitteiden harrastajana nykyaikaisten näyttöjen yhteensopimattomuus Commodorejen kuvasignaalien kanssa on tullut kiusallisen tutuksi. Varsinkin C-64:n kanssa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että jos kuvan saa tulemaan S-videopiuhalla, se joko nykii tai on kelvottoman huonolaatuinen. Viimeistään liikkuva kuva paljastaa karusti, että televisio skannaa kuvaa lomitettuna vaikka C-64:ltä saadaan progressiivinen signaali. Uusimman sukupolven TV-laitteista S-videoliitännät puuttuvat lähes kokonaan, sillä teknologia matkaa hitaasti mutta varmasti pelkästään digitaalisten signaalien

Villi länsi

Vanhojen bittien pelastajat

80-luvun tietokonepelit, demot, introt ja ohjelmat ovat jättäneet lähtemättömän jälkensä tuolloin lapsuuttaan ja nuoruuttaan eläneiden mieleen. Aikakauden digitaalinen taide ja kulttuuri tukkifontteineen sekä palikkagrafiikkoineen tallennettiin tuolloin levykkeille ja kaseteille. Kyseisten medioiden lyhyen elinkaaren vuoksi niille tallennettu materiaali on kuitenkin katoamassa hitaasti mutta varmasti bittien taivaaseen. Kadotus ei kuitenkaan ole väistämätön kohtalo, vaan arkistoinnilla voidaan pelastaa tärkeä osa digitaalisen kulttuurin varhaisvaihesta.